KAISU KOIVISTORinnakkaisia järjestelmiä 27.5.2004 – 13.6.2004

Kaisu Koivisto (s.1962), Vuoden nuori taiteilija 1996, tunnetaan omaperäisten materiaalien käyttäjänä. Hän rakentaa veistoksensa teräksestä, eläinmateriaaleista ja kirpputoreilta hankituista esineistä. Näitä erilaisia osia hän yhdistää kokonaisuuksiksi, joissa näkyy hänelle ominainen käden jälki - ennen kaikkea juuri ihmisen "jalostamille" materiaaleille vastakkaisten "jalostamattomien" materiaalien käytössä.

Veistoksissaan ja tussipiirustuksissaan Kaisu Koivisto käsittelee etäännyttäen asioita yleisellä tasolla - kaikkia ihmisiä ja koko maailmanjärjestystä ja sen lainalaisuuksia koskevina, ei vain suorana itsen reflektiona. Koiviston taiteessa onkin mielestäni se jokin klassinen piirre, josta taide on kautta aikojen tunnistettu. Paitsi että teokset ovat esteettisesti vaikuttavia, niiden sisältö ja sanoma on yleispätevä ja henkistynyt. Teokset saavat katsojan pohtimaan olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä ja rakenteita sekä ihmistä osana luontoa.

Koiviston teokset myös alleviivaavat ihmisen erityislaatuista osaa maailmassa. Teoksissa luonto kohtaa ihmisen. Luut, joista ihminenkin loppujen lopuksi koostuu, yhdistyvät kaikessa suoruudessaan rakennelmiin, joiden tekemisen vain ihmisen tietoisuus mahdollistaa.

Näyttelyn nimellä "Rinnakkaisia järjestelmiä" Kaisu Koivisto haluaa viitata tämän jakautuneisuuden lisäksi jatkuvaan paradoksaaliseen tasapainoiluun järjestyksen ja kaaoksen välillä. Hänen mukaansa se näkyy pienessä mittakaavassa ihmisen muuttuvana mielentilana ja laajimmillaan kymmeniin tuhansiin ihmisiin vaikuttavina asioina kuten sodat ja luonnonkatastrofit.

Rauli Heino