PASI TAMMIMaalauksia 27.9.2008 – 19.10.2008

Uusimmissa teoksissani maalaan arkipäiväisen luonnollisuutensa kadottaneita ihmisiä. Anatomisia rakenteita läpivalaiseva valo nitoo aikatasoja yhteen tehden samanaikaisesti näkyväksi niin luurangon kuin kaiken peittävän ihon. Kaipuu, pelko, viha pitää nämä jonnekin elämän ja kuoleman välille eksyneet ihmiset näkyvinä.

Palavia maalauksia esittävät teokset syntyivät kysymyksestä, mitä taiteesta ja taiteilijasta jää jäljelle ajan ja unohduksen eroosiossa. Palaen tuhoutuva, tai syntyvä, maalaamaton kangas on kuin tarinan veistämätön marmoripaasi, johon sisältyy mahdollisuutena kaikki maalaukset, kunnes taiteilija valitsee niistä yhden.

Huolimatta havainnosta ammentavista aiheista en ole kiinnostunut todellisuuden jäljentämisestä sellaisenaan, vaan työskentelen mielikuvien ja niitä lietsovien visuaalisten ärsykkeiden pohjalta. Mielikuvitus, materiaali, valo ja väri saavat karata omille teilleen kunnes ne jälleen törmäytetään kiinnostavassa pisteessä.

Pasi Tammi