MARKKU LAAKSOHalf and half 21.5.2022 – 19.6.2022

MARKKU LAAKSO

Onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi?
Klassinen kysymys, jolla mitataan suhtautumista elämään.

Täytin 50 vuotta vuoden 2020 keväällä, juuri kun pandemia oli iskenyt ensimmäistä kertaa ja kaikki tuntui kohtalokkaalta ja absurdilta samaan aikaan. Fifty-fifty, tässä iässä tietää, että puolet elämästä on varmasti eletty. Onko se saavutus vai menetys, riippuu näkökulmasta.

Juhlat jäi pitämättä ja matka Pariisin jäi toteutumatta. Taide-elämykset kaikkosivat ja hiipuivat tavoittamattomiin. Korona-ajan alku ilman rokotuksia oli täynnä pelkoja ja epäluuloa, elämä oli vain puoliksi tässä ja puoliksi tulevaisuudessa. Sitten kun...

Nyt elämme aikaa, jolloin Euroopassa soditaan ja epävarmuus huomisesta hallitsee arkea. Omassa lapsuudessani kylmän sodan ja ydinsodan uhka leijui raskaana pilvenä kaiken yllä. Nyt pienen lapsen isänä voin vain toivoa, että tulevaisuus ei tästä synkkene.

Half and half maalauksissa osa lähtöaiheesta on muuttunut negatiiviksi, monokromaattiseksi tai abstraktiksi. Kuva on osittain ikään kuin poissa, mutta läsnä samaan aikaan. Teoksissa on ajassamme aistittavaa melankoliaa.

Jo taidekoulusta lähtien olen käyttänyt maalausteni materiaalina itse ottamiani valokuvia. Huomaan myös, että viehätyn nykytaiteilijoista, jotka maalaavat valokuva lähtökohtanaan. Marlene Dumas, Michaël Borremans, Elizabeth Peyton, joitakin mainitakseni. Myös jo klassikot Ellen Thesleffistä Edvard Munchiin nojasivat tarvittaessa valokuvaan.

Ennen digitaalisuutta valokuvan negatiivi oli kaiken perusta. Nykyään digimaailmassa invertoitu kuva täytyy louhia esiin. Negatiivikuvan maalaamisessa minua kiehtoo ajatus, että kuvan voi "kehittää" ymmärrettäväksi.

Maalauksien maisemat ovat muistoja vuosien varrelta mm. Islannista ja eteläisestä Afrikasta. Islannin suurimman Vatnajökull-jäätikön sulamista kuvaavassa maalauksessa alastomat figuurit ovat astuneet apokalyptiseen aiheeseen. Luonnon ja ihmiskunnan tulevaisuus näyttäytyy ulkoisesti kauniina, mutta hyytävänä.

Vaeltajat-aiheissa yksittäinen kulkija tai joukko niitä on pysähtynyt, tai matkalla jonnekin. Nimi ei viittaa ainoastaan Caspar David Friedrichiin, vaan myös elämän vaellukseenja sen sattumanvaraisuuteen. Sattuman vaikutus kaikkeen on askarruttanut minua aina. Vaeltajat ovat myös sijaismatkaajia, joiden päämäärää tai motiivia ei ole ennalta kerrottu. Uusimpien maalausten tunnelmaan on vaikuttanut myös ajatus miljoonien sotaa pakenevien kohtalosta.

Lapista kotoisin olevana ja saamelaisjuuret omaavana luonto on aina ollut minulle tärkeässä roolissa. Siksi se on myös kuvieni pääasiallinen miljöö. Ihminen kuvissani on joko alaston tai puettu, mutta molemmissa tapauksissa figuuri muistuttaa väistämättä jostakin kulttuurista tai ajasta. Figuurien keskellä näyttelyn maisemamaalaukset toimivat levähdyspaikkoina katsojalle.

Markku Laakso

Markku Laakso (s. 1970) on syntyisin Enontekiön Lapista ja tullut tunnetuksi Elvis-aiheisista maalauksistaan. Hän asuu ja työskentelee Turussa. Laakso on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomen ja pohjoismaiden lisäksi mm. Espanjassa, Italiassa, Japanissa, Ranskassa, Saksassa ja USA:ssa. Laakson teoksia on mm. HAM:n, Valtion, Göteborgin kaupungin ja Riddo Duottar Saamelaistaiteen museon kokoelmissa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Markku Laakso on laajentanut tekemistään myös valokuva- ja mediataiteeseen. Laakso ja hänen kuvataiteilijapuolisonsa Annika Dahsten ovat käsitelleet yhteisissä projekteissaan mm. Laakson saamelaisia sukujuuria.