SAMULI HEIMONENAtlas 16.10.2021 – 14.11.2021
Näyttelyni nimi Atlas viittaa karttojen kokoelmaan, kartastoon. Ensimmäisen kerran nimeä Atlas käytettiin karttojen yhteydessä vuonna 1595, kun flanderilainen kartografi Gerardus Mercator julkaisi sidotun karttateoksen. Teos ei ollut pelkästään karttakirja, vaan se käsitteli myös luomista, historiaa ja maailman rakennetta. Kirjan tarkoitus oli kuvata kattavasti koko maailmaa ja kaikkea siihen liittyvää.
Atlas Novus (uusi kartasto) on näyttelyni keskusteos. Se on yritys jäsentää omaa kuvallista ajatteluani ja tunnustella samaan aikaan yleisempiä merkityksiä. Halusin tehdä kuvan ajattelusta ja siitä, miten me jäsennämme kuvaa maailmasta. Miltä ajatukset näyttävät? Minkä muodon antaisin ajatuksille, jotka liikkuvat ja versovat jatkuvasti jonnekin uuteen? Olisiko se kartta? Sanoja? Kuvia? Teos sisältää tuttuja elementtejä aiemmista maalauksistani, mutta pääosin jotakin aivan uutta: kuvioita ja kirjaimia. Kiinnostuin maalaamaan nimenomaan sitä, miten kuvasta tulee kirjain. Teoksessa näkyvät kirjaimet eivät muodosta varsinaisia sanoja, vaan ne ovat osa kuvioita; sanat ovat juuri syntymässä.
Atlas Novusta maalatessani muistelin erilaisia kirjahyllyjä lapsuudestani. Monessa kodissa oli kirjahylly, jossa ei juuri ollut kirjoja. Hylly oli täytetty valokuvilla, matkamuistoilla, levyillä, kaseteilla, koriste-esineillä, lasiovien takaisilla likööripulloilla ja ehkä muutamalla kirjakerhon kirjalla. Vasta hiljattain oivalsin, että tämäntyyppinen kirjahylly oli eräänlainen yksinkertainen kuva maailmasta. Kun työpäivän päätteeksi istahti nojatuoliin, saattoi yhdellä silmäyksellä tarkastaa, kuka oli, mistä on tulossa ja mitkä asiat ovat tärkeitä. Atlas Novuksen lähtökohtana on kirjahylly, joka laajenee hallitsemattomasti ja pyrkii tavoittelemaan koko sivilisaatiomme perustaa. Se alkaa henkilökohtaisesta, mutta liikkuu kohti jotakin yleispätevää ja kaikille yhteistä.
Näyttelyssäni olen ajatellut taiteen korostetusti yritykseksi jäsentää maailmaa. Se on puutteellisilla tiedoilla ja rajallisella ymmärryksellä luotu kuva, jonka voin käsittää ja joka täydentyy jatkuvasti. Maailma on liian monimutkainen, jotta voisin ottaa sen haltuun sellaisenaan. Tarvitsen linssejä, yleistyksiä ja tulkintoja nähdäkseni sen paremmin.
Näyttelyni maalausinstallaatioon Atlas olen kerännyt ja maalannut useita keskenään erilaisia itselleni tärkeitä ”alkukuvia” ja niiden seurannaisia luoden kokonaisuudesta kuvien kartaston. On mielenkiintoista pohtia, mitä kuvia oman tekemiseni taustalla on. Katse kääntyy väistämättä lapsuuteen, jolloin varhaisimmat ja myös syvällisimmät suhteet kuviin ovat muodostuneet. Kuvat syntyvät kuvista ja virtaavat vapaasti toistensa läpi. Tämä virta kulkee myös oman taiteeni läpi. On kiinnostavaa oivaltaa, että kaikkia kuvia voi seurata taaksepäin ja löytää niiden lähteiden äärelle. Kuvat kantavat mukanaan aarteita.
Samuli Heimonen