STIINA SAARISTOKinderszenen 16.4.2021 – 16.5.2021

Aiheenrakentamiseni on aina ollut narratiivista. On idea, koskettava epäkohta tai tunne, visuaalisesti kiehtova esine tai mielikuva, josta kertomukseni alkaa muotoutua ja josta se päättyy valmiiseen teokseen. Työstän teoksiani suhteellisen pitkään, yleensä kuukausia. Kertomukseni ja tarinani kehittyvät ja muodostuvat työprosessin edetessä. Kinderszenen on kokonaisuus keramiikkaveistoksia ja piirustuksia, jotka linkittyvät lapsuuteen, sen satuihin ja kertomuksiin ja ihmisenä olemisen problematiikkaan. Nimi viittaa Robert Schumannin samannimiseen sarjaan pieniä pianosävellyksiä, joissa katsotaan lapsuutta aikuisen nostalgisesta näkökulmasta.

Valmistuin taidemaalariksi, mutta vähitellen piirustus syrjäytti maalit materiaalina. Etenin piirtäen pitkän matkaa, kunnes kolmiulotteiseen muotoon liittyvä voimakas pyrkimykseni johti lopulta keramiikkakokeiluihin ja kuvanveiston pariin.

Aloitin keramiikkatyöskentelyn syksyllä 2019 ja olen siitä lähtien käyttänyt teoksissani materiaalina paperiposliinisavea, jonka maalaan lasittein.

Minua kiinnostaa groteski ja kitsi ja erityisesti niiden yhdistelmä. Siihen keramiikka posliinifiguriinimenneisyyksineen on loistava väline. On kiinnostavaa, miten piirustuksiini ja maalauksiini liittyvä mittasuhteiden vääristely, mutta myös töiden fyysinen tekotapa muistuttavat veistotaidettani huolimatta materiaalien keskinäisestä erilaisuudesta.

Käsinrakennan savesta kuin piirtäisin. Muodostan suurpiirteisiä hahmoja, leikkaan niiden raajoja ja yksityiskohtia irti, muokkaan niitä, kaiverran niitä ontoksi ja liitän ne taas takaisin suurempaan kokonaisuuteen. Kuten piirtäessäni käytän savea työstäessäni apunani peiliä, mutta suurin ero piirustustaiteeseeni on se, että veistokseni perustuvat suurimmaksi osaksi mielikuviin enkä ole enää sidottu konkreettiseen mallista piirtämiseen. Vältän valokuvan käyttöä piirustuksissani, minkä takia olen ollut piirtäessäni sidottu hyvin aikaa vievään työmetodiin. Mielikuvasta muotoilu veistoksissani sen sijaan sallii virheet ja tuo tekemiseen iloa ja puhdasta luovuutta.

Elämä on kiinnostava, julma, mutta rakas sarja tragikoomisia tapahtumia, sattumuksia ja uskomuksia, jotka yhdistävät meitä kaikkia. Kaikilla meillä on lapsuus, vain sen värit vaihtelevat.

Stiina Saaristo

Stiina Saaristo (s.1976) on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2005. Hän on yksi sukupolvensa omaperäisimpiä kuvataiteilijoita. Saaristo maalaa sekä tekee hiili- ja lyijykynäpiirustuksia. Nyt hän on alkanut tehdä myös paperiposliinisavesta veistoksia. Ne hän tekee itse alusta loppuun omalla työhuoneellaan. Yhden veistoksen tekeminen sisältää useita työvaiheita: itse veistoksen muotoilemisen ilman muotteja sekä useita polttokertoja pintojen maalaamisineen ja lasittamisineen. Kuten piirustuksissa myös Saariston veistoksissa näkyy hänelle tyypillinen työläs pikkutarkka jälki. Veistokset tavallaan jatkavat hänen piirustuksiaan. Molemmissa hän on myös käyttänyt itseään karrikoidusti mallina sekä käsitellyt naiseuteen liittyviä teemoja.