JAN IJÄSThe Art of Set Design

Helsinki Acts, 2018
HD-video
The Art of Set Design – Lavastuksen taide

Elokuvien kuvauksissa voi usein kuulla kysymyksen: ”Kestääkö lavastus?”. Kameran paikan siirtäminen, objektiivin vaihto tai panorointi vaikuttavat kuvan suuntaan tai kokoon. Silloin vaarana on se, että studion seinien tai elokuvan tarinaan kuulumattoman maiseman kaltainen lavastamaton alue voi näkyä kuvassa.

Jan Ijäksen näyttelyn The Art of Set Design teoksissa kaupunkikuva liittyy olennaisesti lavastuksen ideaan. Kaupunki on niissä ihannekuvaa esittävä julkisivu tai kokonaan toista kaupunkia esittävä korvaaja. Ajatus asutun kaupungin lavastamisesta sen todellista tilaa ihanteellisemmaksi muodostui aikanaan käsitteeksi “Potemkinin kulissien” myötä. Ruhtinas Grigori Potemkinin Venäjällä vuonna 1787 toimeenpanemassa “lavastuksessa” köyhien asuinalueiden kurjistunutta tilaa “kohennettiin” keisarinna Katariina II:n Krimin matkaa varten muun muassa tyhjien julkisivujen avulla. Ijäksen näyttelyssä lavastus on laajentunut käsittelemään kokonaisia valtioita kuten omaksi ihannoiduksi kuvakseen maskeerattua Pohjois-Koreaa sekä yhdysvaltalaisten agenttitrillerien Neuvostoliittoa. Toden, valheen ja fiktion sekä simulaation, valtaapitävien roolipelien ja “kulissien vuotamisen” kysymys leimaa aikaamme monin tavoin. Elokuvalavastuksen myötä Ijäs tuo teoksillaan keskusteluun mukaan kiinnostavan tason. Ketkä lopulta ohjaavatkaan elokuvia, jonka ympäristöissä ja kohtauksissa liikumme?

Jan Ijäksen käsikirjoittama, ohjaama ja leikkaama ja Simojukka Ruipon kuvaama Kim’s Ideal Sets on videoinstallaatio valtiosta, jonka julkinen näyttäytyminen perustuu lavastukseen ja sen johtajasta, joka kirjoitti siitä kuinka luoda ideaalinen lavastus elokuvaan. Teos perustuu Pohjois-Korean edellisen johtajan Kim Jong llin (1942 - 2011) elokuvanteon opaskirjaan ”On the Art of Cinema” sekä erityisesti sen lukuun ”The Sets Should Reflect the Times”, josta kertojaääni lukee teoksessa otteita. Kim Jong Ilin tiedetään olleen intohimoinen elokuvan harrastaja hänen elokuvakokoelmansa käsittäessä huhujen mukaan kymmeniätuhansia tallenteita.

Kim’s Ideal Sets -teoksen kuvat on kuvattu Pohjois-Koreassa opastetuilla turistien kiertomatkoilla, jotka ovat äärimmäisen ohjattuja suhteessa siihen mitä ja miten niillä saa kuvata. Kaikki viittaa lavastukseen ja sitä kautta näytelmään ja elokuvan tekoon. Teoksessa ei tirkistellä ”lavastuksen” reunoille, vaan kuvataan vain sitä, mitä turistille halutaan näyttää. Suljettu valtio ja siitä ulkomaailmalle esitetty kuva välittyy turistien kameroiden kautta valtavana lavastuksena. Kun lavasteita ei enää tarvita, ne puretaan tai kierrätetään muissa tuotannoissa ja niille annetaan uusia tehtäviä.

Kylmän sodan aikana Helsinki toimi vuosina 1967 – 1997 kaikkiaan yhdeksän amerikkalaisen elokuvan kuvauspaikkana "näytellen" venäläisiä / neuvostoliittolaisia kaupunkeja. Elokuvat olivat pääasiassa agenttitrillereitä.  Yhdysvaltalaiset kuvausryhmät päätyivät Helsinkiin, koska Neuvostoliitossa kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista, mutta Helsinki saatiin pienin lavastuksellisin elementein ”maskeerattua” Venäjäksi tai Neuvostoliitoksi. Voidaan siis puhua varsinaisesta ”luonnenäyttelijästä”.

Jan Ijäksen Helsinki Acts -teosta varten etsittiin näiden elokuvatuotantojen kaikki kuvauspaikat ja yksittäiset kuvat ja ne kuvattiin uudelleen alkuperäisellä 35 millimetrin filmin formaatilla. Teoksen yhdeksän näytöstä on nimetty alkuperäisten elokuvien mukaan.

Kari Yli-Annala

Mediataiteilija ja elokuvaohjaaja Jan Ijäs (s. 1975) on opiskellut Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella dokumentaarisen elokuvan ohjausta. Hänen tuotantonsa sijoittuu avantgarde-elokuvan, kokeellisen mediataiteen, nykytaiteen ja dokumenttielokuvan rajamaastoon. Ijäksen elokuvia on esitetty yli kahdellasadalla kotimaisella ja kansainvälisellä elokuvafestivaalilla sekä installoituina kokonaisuuksina museoissa ja gallerioissa. Hänen elokuvansa ovat saaneet useita kansainvälisiä palkintoja. Kotimaassa Ijäksen elokuvista muun muassa SWEET MOV(I)E on palkittu Risto Jarva -palkinnolla vuonna 2011. Galleria Heinossa syksyllä 2017 esillä ollut siirtolaisuutta käsittelevä teos Médusan lautta voitti Lissabonissa tämän vuoden IndieLisboa-elokuvafestivaaleilla Amnesty International-palkinnon. Teos on tällä hetkellä esillä myös Espoon modernin taiteen museossa EMMA:ssa Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyssä Kosketus (14.2.–22.7.2018).

Kiitokset: AVEK/Tuuli Penttinen-Lampisuo, SES/Piia Nokelainen, TAIKE/Audiovisuaalinen taidetoimikunta, Arkkitehtuurimuseo/Antti Aaltonen ja Tomi Arpalahti, Cafe Ekberg/Maj-Len Ekberg, Elokuvakonepaja P. Mutanen/Tuomas "Nopsa" Viitakoski, Helsingin Kaupunki, Pelastuslaitos/Jari J. Markkanen, KAVI/Outi Heiskainen, Matti Rasi

 
 
 
 
 
top