RISTO SUOMImaalauksia 1.4.2017 – 23.4.2017
RISTO SUOMI
Tunne avaa vertauskuvat
Pieni poika katselee mäen päältä palavaa kaupunkia. Lapsen käsi pitää kiinni sammakosta, oikeastaan hän pohtii työntäisikö sammakon mäen reunalta alas. Etelä-Amerikan vanhoissa mytologioissa sammakko kuvasi hedelmällisyyttä. Psykoanalyyttinen tulkinta talosta on minä, minuus. Minuudet palavat.
Jos
kuuntelisimme Risto Suomen (s. 1951) uusia maalauksia kuulisimme Hamletin
nopeatahtiset askeleet ja hengästyneen, silti humoreskin vimman. Taiteilija
seuraa omaa polkuaan, nyt Hamletin askel on jo niin nopea, että naurattaa.
Kyseessä on farssi, ei enää tragedia. Kauempana samassa kuvassa todellista
kaipausta kuvaa savannin yksinäinen kirahvi.
Avaruudellinen
tila, tähtitaivas tai kaukainen meren horisontti luovat sinisen sävyillään,
usein ultramariinilla, äärettömyyden ja romanttisen tunteen.
Keskeisinä
subjekteina ja taiteilijan vertauskuvina vastaamme tulevat Jänis, Hevonen,
Karhu ja Koira.
Hevonen
on ihmisen suurin valloitus, sanotaan. Nyt se onkin pääosassa, teos
Purppurahevonen kiinnittää huomiota.
Impulssi
kuvaan syntyy unien ja muistojen kautta. Taiteilija on pakotettu sublimoimaan,
jotta meille katsojille avautuisi portti elämykseen.
Lapsen
logiikka on neitseellisyydessään aina ankaraa. Siksi näitä kuvia ei voi
ohittaa.
Kuutti Lavonen