LAURI LAINEMaalauksia 14.3.2015 – 12.4.2015

Lauri Laine (s.1946) on sukupolvensa keskeisimpiä suomalaisia taidemaalareita. Hänen maalaustaidetta uudistaneessa, omintakeisessa tyylissään teosten kaikupohjana on aina ollut vahvasti taidehistoriallinen ja sitä kautta yleinen kulttuurihistoriallinen perintömme. Mennyt aika, vanha taide ja arkkitehtuuri ovat kohdanneet nykyajan ja uuden taiteen. Ajan perspektiivi, ajassa taaksepäin menevät kerrokset - ja niistä syntyneet kerrostumat - ovat voimakkaasti läsnä. Näyttelyssään hän esittää otteita kahdesta teossarjastaan, Figuurit ja Soittajat. Niiden ajatuksellisena lähtökohtana on ollut espanjalaisen 1600-luvun barokin maalarin Francisco de Zurbaránin naispyhimysteokset.

Laineen maalauksissa naisfiguurit näyttäytyvät hahmoiltaan samantyyppisinä kuin Zurbaránin maalauksissa. Ne myös kantavat samalla tavalla käsissään erilaisia esineitä. Pääosin Laine luo kuitenkin maalauksiensa kokonaisuuden täysin uudelleen. Hän ei jäljittele tai toisinna. Hänen mieleensä jääneet vaikutelmat barokin värimaailmasta ovat kuitenkin tarttuneet maalauksiin mukaan. Modernista taiteesta hän on sekoittanut teoksiinsa piirteitä kubismin muotokielestä.

Laineen maalaukset ovat vahvasti maalauksellisia tutkielmia. Kuten kaikki taidemaalarit hän pyrkii luomaan kokonaisuuden, joka puhuttelee. Hän tavoittelee maalauksiinsa tiettyä tunnelmaa ja henkeä. Laine varioi teemaansa maalauksesta toiseen. Hän tutkii sitä, miten värit ja muodot, valo ja varjo toimivat eri tavoin rytmisesti keskenään luoden kokonaisvaikutelman erilaisista hahmoista ja niiden olemuksesta tilassa. Jokaiselle hahmolle syntyy oma yksityinen luonteensa, joka Laineella on mielessä jo hänen aloittaessaan maalaamisen. Hahmot hän maalaa luonnollisen kokoisina: ne tuntuvat olevan läsnä.

Sen lisäksi, että figuratiivisuus on tullut viime vuosina uudeksi aiheeksi Laineen teoksiin, ovat hänen teoksensa vapautuneet tiukasta geometriasta. Maalauksissa hameiden vapaasti poimuilevat laskokset vuorottelevat soittimien selkeiden muotojen kanssa. Myös maalaustekniikka on monipuolistunut. Maalatuista pinnoista on tullut materiaalisilta luonteiltaan erilaisia, toistensa läpi kuultavia tai yhtä väriä selvästi korostavia. Erilaisten muotojen ja pintojen yhdistämisellä Laine luo veistoksellisia, rikkaita ja voimakkaasti aisteihin vetoavia kosketuspintoja katsojan ja teoksen välille.

Laineen maalauksissa esittävyys ja abstraktio ovat lähestyneet toisiaan. Hän on yleistänyt kaiken esittävyyden teoksissaan. Vasta katsojan havainto muodostaa viittauksista tunnistettavia. Selvien ulkoisten tunnusmerkkien puuttuessa Laineen vakaat ja ylevät hahmot ovat kuin toisen näkymättömän, ihmisen sisäisen maailman tai pyhimysten henkisen maailman todistajia. Taiteilija on luonut kuin ohjaaja näyttämölle näytelmän, jännitteisen dialogin teoksen ja katsojan välille.

Rauli Heino

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan yhdessä Parvs publishingin kanssa kirja, joka esittelee Lauri Laineen vuosina 2013-2014 maalaamat teossarjat Figuurit ja Soittajat. Kirjan artikkelin on kirjoittanut taidehistorian professori Altti Kuusamo.