ALVAR GULLICHSENInca Modernism 7.2.2015 – 8.3.2015

ALVAR GULLICHSEN

Inkamodernismi

Näin muutama vuosi sitten tavattoman selvän unen. Olin hiekkarannalla jossain ulkomailla. Isoja, ilmavia paperiveistoksia ajautui ääneti rantaan. Vallitsi syvä hiljaisuus. Lähellä oli suuri, kallioiden sisään tehty temppeli. Temppelissä oli viuluja muistuttavia naisellisia muotoja ja monimutkaisia punaisia, violetteja, mustia ja valkoisia mosaiikkikoristeita. Temppelin jumalatar, joka oli itse asiassa maaemo, opetti minut hyväksymään naisellisen puoleni. Se tapahtui jotakuinkin siten, että tein intialaiselle tanssijattarelle ominaisen kädenliikkeen, ja silloin nousin ilmaan, kunnes pääni ylsi pilvien yläpuolelle. Kuulin kahden tiibetiläismunkin laulavan yksiäänisesti. Heidän laulunsa muuttui vaakaviivaksi, joka synnytti tunteen täydellisestä tasapainosta. Pää edelleen pilvien yläpuolella huomasin olevani laatikossa tai huoneessa, jonka seinillä oli geometrisia taideteoksia. Ne muistuttivat isoäitini taidekokoelman tauluja: Léger, Calder, Miro jne. Toisaalta niissä oli jotain etnistä, ikään kuin universaalia ja ajatonta.

Tämä uni (jota seurasi toisia inspiroivia unia) on ollut taiteelliselle prosessilleni merkitykseltään ratkaiseva. Kesti kauan, ennen kuin pystyin rekonstruoimaan unessa esiintyneet taideteokset, enkä vieläkään muista tarkasti, miltä ne näyttivät. Syynä voi olla se, että ne liikkuivat itsestään ja vaihtoivat muotoa. Intuitiivisen piirtämämisen avulla (kädet muistavat paremmin kuin rationaalinen mieli!) tuli vähitellen näkyviin sommitelmia ja geometrisiä kuvioita, jotka tuntuivat oikeilta. Assistenttini Klaus Nyqvist on auttanut luomaan virtuaalisen tilan, jossa pinnat on verhottu näillä kuvioilla. Kuvioiden lähtökohtana ovat nelikulmaiset moduulit, jotka voidaan kytkeä toisiinsa kaikista suunnista. Olen etsinyt myös vertailukohtia: onko olemassa minun unessani näkemiä teoksia muistuttavaa taidetta? Modernismiyhteyksien lisäksi olen löytänyt yhtäläisyyksiä buddhalaisesta mandalasta, tieteisfilmien lavastuksista, eteläafrikkalaisen ndebele-kansan seinämaalauksista sekä Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen tekstiileistä, esineistä ja kansantaiteesta. Tällaisia kuvioita ja muotoja nousee esiin ajallisesti ja maantieteellisesti kaukana toisistaan. Ehkä esi-isämme kävivät unissaan samoilla paikoilla? Eräs ystäväni kutsuu maalauksiani "inkamodernismiksi". Olen samaa mieltä hänen kanssaan.

Tahdon omistaa tämän näyttelyn isälleni Kristianille, jolta olen saanut paljon kannustusta ja tukea.

Alvar Gullichsen