RISTO SUOMImaalauksia 1.4.2017 – 23.4.2017

RISTO SUOMI

Tunne avaa vertauskuvat

Pieni poika katselee mäen päältä palavaa kaupunkia. Lapsen käsi pitää kiinni sammakosta, oikeastaan hän pohtii työntäisikö sammakon mäen reunalta alas. Etelä-Amerikan vanhoissa mytologioissa sammakko kuvasi hedelmällisyyttä. Psykoanalyyttinen tulkinta talosta on minä, minuus. Minuudet palavat.

Jos kuuntelisimme Risto Suomen (s. 1951) uusia maalauksia kuulisimme Hamletin nopeatahtiset askeleet ja hengästyneen, silti humoreskin vimman. Taiteilija seuraa omaa polkuaan, nyt Hamletin askel on jo niin nopea, että naurattaa. Kyseessä on farssi, ei enää tragedia. Kauempana samassa kuvassa todellista kaipausta kuvaa savannin yksinäinen kirahvi.
Avaruudellinen tila, tähtitaivas tai kaukainen meren horisontti luovat sinisen sävyillään, usein ultramariinilla, äärettömyyden ja romanttisen tunteen.

Keskeisinä subjekteina ja taiteilijan vertauskuvina vastaamme tulevat Jänis, Hevonen, Karhu ja Koira.
Hevonen on ihmisen suurin valloitus, sanotaan. Nyt se onkin pääosassa, teos Purppurahevonen kiinnittää huomiota.
Impulssi kuvaan syntyy unien ja muistojen kautta. Taiteilija on pakotettu sublimoimaan, jotta meille katsojille avautuisi portti elämykseen.
Lapsen logiikka on neitseellisyydessään aina ankaraa. Siksi näitä kuvia ei voi ohittaa.

Kuutti Lavonen