Markku Laakso 29.9.-21.10.2007
Punainen jälki
Teosteni aiheet ja maailma sisältävät usein elementtejä omasta elämästäni ja historiasta. Vuosien varrella olen huomannut, että jo lapsuudesta saakka lempivärinä ollut punainen on seurannut mukana maalauksissani. Tuo punainen ei ole aina sama, mutta tiedän jokaisen työn kohdalla kuinka sen sekoitan. Punaiseni on minulle kuin vanha tuttu, joka on maalatessa aina mukava tavata. Se on punainen lanka taiteessani.
Kun olin vauvaikäinen, minulla oli kirkkaanpunainen syntymämerkki otsassa. Minuun on siis lyöty punainen jälki jo syntyessäni. Punainen on ollut alusta asti ainoa lempivärini, luultavasti olen alun alkujaan ihastunut siihen sen selkeyden, intensiivisyyden sekä helpon havaittavuuden vuoksi. Lappilaisena punainen toistuu useissa vahvoja tunteita herättävissä elementeissä: auringonlaskuissa, revontulissa, tervaspuussa, ruskassa. Niihin viittaa myös lapinpukujen punainen koristeväri. Lapsena minulla oli herkkä nenä vuodattamaan verta tilanteessa kuin tilanteessa. Veren punainen on kaikessa karuudessaankin kaunis punainen.
Punainen on huomion väri, sitä on käytetty aatteen, intohimon ja rakkauden ilmentäjänä. Sanotaan, että punainen on kaikkein yleisin lempiväri, joten en ole tämän asian kanssa yksin. Maalauksissani punainen on tietyllä tavalla yhteenkuuluvaisuuden väri. Veren värinä se kuvaa verenperintöä niin hyvässä kuin pahassa. Maalauksissani punainen voisi edustaa myös suvaitsevaisuutta. Olipa ihminen millainen tahansa ulkoisesti tai sielultaan, niin kaikkien veri on punaista, vaikka olisi parempi, ettei sitä tarvitsisi kenenkään vuodattaa tätä todistaakseen.
Markku Laakso
Kuvataiteilija Markku Laakso (s.1970) syntyi ja kasvoi Pohjois-Lapissa. 17-vuotiaana hän lähti kiinnostuksen kohteensa, taiteen perässä opiskelemaan Oulun lähellä sijaitsevaan Limingan taidekouluun ja piti myös debyyttinäyttelynsä Ivalon kirjastossa samoihin aikoihin. Nyt esille tuleva näyttely onkin tavallaan Laakson 20-vuotistaiteilijanäyttely.
Vuonna 1993 Markku Laakso päätti maalata Turun piirustuskoulun lopputyönään lapin maisemia koti-ikävää lieventääkseen, ja pian kuviin ilmestyivät myös lapinpoika ja pitkäaikainen idoli 1970-luvun Elvis Presley - hänen persoonallisuutensa kaksi eri puolta. Sittemmin lapinpojan rinnalle astui lapintyttö. Näin Laakso oli keksinyt näyttämöllisiin maalauksiinsa ristiriitaisen, mutta kuvallisesti ja ajatuksellisesti mielenkiintoisen yhdistelmän, joka saa pohtimaan kulttuurillisia ja ihmisen identiteettiin liittyviä kysymyksiä.
Markku Laakson nyt esille tulevan näyttelyn teoksissa yhdistyvät Elvis, lapinpoika ja lapintyttö sekä alastomat naiset suomalaisille yhteiseen maisemaan ja luontoon eri vuodenaikoineen, lappilaiseen elämänmuotoon, suomalaiseen saunakulttuuriin sekä maalausten hienosti henkiin herättämään Suomen taiteen kultakauden mestareiden kansallisromanttisiin teoksiin. Sanalla sanoen niissä tulee esiin lapin pojan unelma.
Rauli Heino
Lapintyttö ja Elvis Koppelossa, 2004 |
Arktinen hekkuma tunturissa, 2006
|
Arktinen hekkuma rannalla, 2006
|
Arktinen hekkuma, 2006 |
Arktinen hekkuma vajalla, 2006
|
Arktinen hekkuma verkkotelineellä, 2006
|
Kaatunut puu, lapintyttö ja Elvis, 2007 |
Lapintyttö ja Elvis kelolla, 2007
|
Lapintyttö ja Elvis Ounasjärvellä, 2007
|
Lapintyttö ja Elvis Peukalojärvellä, 2004 |
Lapintyttö ja Elvis Peukalovaarassa, 2004 |
Tango rannalla, 2007 |
Piilosta, 2007 |
Jotakin pahaa, 2007 |
Elvis soutaa, 2007 |
Reunalla, 2005 |
Maria kahlaa, 2007 |
Pauliina veneen keulassa, 2007 |
Serafina pesee mattoa, 2007 |
Katja ja Henriikka tasapainossa, 2007 |
Rita koivumetsässä, 2007 |
Sanna ja suuri kivi, 2007 |
Annika makuupussissa, 2007 |
Annika makuupussissa, 2007 |
Nuotiolla, 2007 |
Elina ja Anne kivellä, 2007 |
Sauna, soppaa ja Trivialia, 2007 |
Poutapäivä, 2007 |
Saunan ovella, 2007 |
Keväinen saunapäivä, 2007 |
Saunamatka, 2007 |
Sauna-triptyykki, 2007 |
Uimari Maria, 2007 |
Sanna ja sanko, 2007 |
Trivial, 2005 |
|
Isoimmat kuvatiedostot avautuu klikkaamalla kuvaa.
Lehdistökuvia saatavissa galleriasta.