Axel Antas 6.8. - 22.8. 2004
Piirustuksia, valokuvia ja videoita
Axel Antas (s.1976) on Suomessa syntynyt ja kasvanut, mutta Lontoossa vuodesta 1997 asunut kuvataiteilija. Hän opiskeli ensin Suomessa Pohjoismaisessa taidekoulussa ja sitten Lontoon maineikkaassa Goldsmith Collegessa, josta hän valmistui vuonna 2000. Hänen edellinen yksityisnäyttelynsä Suomessa oli vuonna 2001.
Axel Antas käyttää taiteessaan välineitään - piirustusta, valokuvaa ja videota - yksinkertaisesti. Hänen harmaissa lyijykynäpiirustuksissaan toistuvat aiheina ihminen ja luonto - harmoniassa keskenään. Ihmisen Antas kuvaa kasvot kätkettyinä, yksin, keskellä valkoista autiota tilaa. Antakselle on tyypillistä pelkistää kuvansa - vähentää ja sitä kautta lisätä. Hän kiteyttää kuvansa olennaiseen, tiettyyn tilanteeseen ja siitä nousevaan ajatukseen - eksistentiaaliseen mietiskelyyn olemassaolon mysteeristä. Hänella on taito nähdä pienissä eleissä suuria merkityksiä.
Surrealismilla ja huumorin häivähdyksellä sävytetyissä, muotokuvia muistuttavissa valokuvissaan Axel Antas ei kuvaa kasvoja, vaan ihmistä niiden takana, olemassaoloa ja kaiken katoavuutta, ihmisen läsnäoloa ja poissaoloa. Videoissaan Antas on käyttänyt kaikista perinteisimpää animaatiotekniikkaa. Hän on joko skannannut paperille piirtämänsä kuvat tietokoneelle tai piirtänyt suoraan tietokoneen ruudulle - vain mustavalkoisine ääriviivoineen ja tumman ja vaalean sävyineen. Kun kuvien ketjua liikutetaan, monta hieman erilaista kuvaa yhdistyy silmissämme eläväksi kuvaksi. Päivä hämärtyy illaksi metsässä, paimentolainen kulkee loputonta taivaltaan, ja ihminen seisoo keskellä maisemaa ja kääntyy toiseen suuntaan ja näkee kaiken ympärillään.
Vaikkakin se olisi kaukaa haettua, Antasin taide kaikissa muodoissaan - sen sisältö, mutta myös ulkoinen muoto - vie minun ajatukseni väistämättä japanilaiseen Haikurunouteen sekä kiinalaiseen maisemamaalaukseen - taidemuotoihin, jotka tuovat mieleen haurauden, herkkyyden ja koruttomuuden - ja ennen kaikkea ihmisen ja luonnon välisen sopusoinnun korostuneen roolin. Ja kuten Axel Antasin taiteessa, on niissäkin tunnelma usein hieman surumielinen, pysähtynyt ja odottava.
Ihmisen mielenmiten kuvaisit? Se on
tushipiirroksen
mäntyjen oksistoissa
tuulevan tuulen ääni.
Ikkyü
Rauli Heino
Breathing Himself Invisible, 2001 |
White Portrait, 2002 |
Forest, 2003 |
Landmarks, 2003 |
Untitled (sarjasta: Absentees), 2004 |
Watching Air (sarjasta: Absentees), 2004
|
Isoimmat kuvatiedostot avautuu klikkaamalla kuvaa.
Lehdistökuvia saatavissa galleriasta.